Pakkasen paukkuessa

Aamulla pukeuduin eilisestä viisastuneena erittäin lämpimiin vaatteisiin. Kylmä tulikin vain nenänpäähän :)

 

Käpytikkanaaras taitaa tykätä peuranrasvasta.

 Ja sinitiaiset suorastaan rakastavat rasvapalleroita tällä säällä.

 Viherpeippo poseerasi tänään vain peräpäällään. Aika kaunis tästäkin kuvakulmasta :)

Voi miten suloinen voi töyhtötiainen olla! Rohkea rakkari!

Viimeisenä, muttei vähäisempänä.. mutta silti niin pienenä..

hömötiainen!

Ruoka-aika

 Tänään käpytikka tuli rohkeasti pikku hiljaa pihlajan kautta syömään peuranrasvapalleroa!

 

Lintulaudalla vieraili tänään paljon tiaisia.

Yksi pieni urpiainen löysi tänään meidän pihan ruokamestat. Ehkä jonain päivänä niitä saapuu parvi tänne ruokailemaan. On se niin ihana ja pörröinen tälläisella pakkasella, että ihan tekisi mieli silittää :) Ja iloinen siipien suhina kuului myös pikkuvarpusten pölähtäessä pihlajan oksille.

Lisää kuvateksti

Ensilumen riemua

Olen muutamana talvena kuvannut lintujen puuhia. Ne käyttävät lähes koko valoisan ajan ruoan hankitaan. Tulen aina niin hyvälle tuulelle, vaikka seison pakkasessa varpaat jäässä, jos lintulaudalla kuhisee. Tänä talvena ensimmäistä kertaa viherpeipot tulivat aivan silmieni alle ruokailemaan. Olen aina saanut olla todella varovainen ja kärsivällinen niiden kuvaamisessa. Yleensä ne ovat tulleet lintulaudalle vasta, kun ihmiset ovat häipyneet tiehensä. Mutta nyt tuli lumi ja pakkanen niin yllättäen, että ruoka kelpasi, vaikka seisoin muutaman metrin päässä. Tosin oli minulla aika maaston väriset vaatteet :)

Pikkuvarpunen ja viherpeipponaaras

 Tänä talvena on ollut aivan surkeat kuvauskelit. Mutta koska töyhtötiaiset ovat tänä talvena ensimmäistä kertaa minun lintulaudallani, olen yrittänyt sitkeästi saada siitä todistusaineistoa. Nyt kelpuutan viisi kuvaa blogiini. 

Töyhtötiaisella on kaunis lauluääni (minun mielestäni) ja se on aika vikkelä. Ei pysy kauan paikoillaan. Aika moinen rakkari.

Parempia kuvauskelejä odotellessa!